... Olin iloinen, kun ulkona paistoi aurinko ja lämpötila oli pakkasen puolella. Käytiinkin kävelyllä nauttimassa ihanasta ilmasta ja ihastelemassa (vähä)lumisia maisemia.
... Katselin sitä aitoa alkuperäistä Tuntematonta Sotilasta tietokoneelta samalla, kun puuhasin muita juttuja. En kerennyt istua alas kolmeksi tunniksi vain katselemaan, mutta josko sitten ensi vuonna!
... Tein elämäni ensimmäisen riisipuuron, johon jostain kumman syystä ilmestyi suklaahippuja (lue: paloi pohjaan)... No reilulla määrällä kaneli-sokeria se tuli syötyä hyvillä mielin! Ens kerralla paremmin.
... Laitoin kämpän kuntoon, sillä pari opiskelukaveria tuli meille katsomaan Linnan juhlia (ja mä tietysti jatkoin joka vuotista pohdintaani siitä, et miten ihmeessä sitä itse viä pääsis jonain päivänä kyseisiin pippaloihin).
... Herkistyin, kun serkkuni oli laittanut kuvan meidän edesmenneestä Vaarista 18-vuotiaana menossa armeijaan ja siitä vain muutaman viikko myöhemmin talvisotaan. Voi kun Vaari olis vielä täällä ja vois itse kertoa tarinoita niistä ajoista.
... Mietin hurjasti, kuinka hieno maa Suomi on ja kuinka kiitollinen oonkaan kaikille sodan sankareille, jotka on mahdollistaneet tällaisen tilanteen, jossa saamme nykyään elää. Viljami naureskeli, kuinka oon ihan hurahtanut tähän Suomi100-hössötykseen, mutta musta tää vaan on niin upee juttu! Suomi ♥
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti